Kehoni on osa minua, olen kokonaisuus. Näin ajattelevat hipit ja joogit. Ja itäinen kulttuuri. Melkein kaikissa aasialaisissa kulttuureissa kehoa ja mieltä ei edes eroteta toisistaan. Ihmisenä olemme kokonaisuus ja ajatuksemme, ympäristömme sekä aistimuksemme vaikuttavat meihin. Länsimaiselle tätä voi olla vaikeaa käsittää. Onhan meidät kasvatettu erottamaan nämä kaksi toisistaan eikä ympäröivä maailmamme edes kannusta kehohavainnointiin.

Elämämme tapahtuu lähinnä näkö-, kuulo- ja makuaistin kautta: elokuvat, hyvä ruoka ja juoma, kirjat, musiikki, keskusteleminen ystävien kanssa… Myös suorituskeskeinen liikunta asettuu tähän kategoriaan, jossa keho on väline, joka mahdollistaa arjen toiminnot ja jota käytetään sosiaalisen statuksen kohottamiseen. Pysähdymme havainnoimaan kehoamme vasta, kun se estää normaalin arkemme sujumisen.

Länsimaisen ihmisen olemassaolon käsitys pohjautuu siihen, että kaikki ruumiillinen on eläimellistä ja pahaa. Descarteskin sanoi: ”Ajattelen, siis olen” eikä ”Tunnen, siis olen” tai ”Aistin, siis olen” tai ”Liikun, siis olen”. Vaikka ajatus on vanha, sen kaiku tuntuu yhä. 

 

Pidempään filosofoimatta: Miksi keholle pitäisi antaa yhtä paljon sijaa kuin mielelle?

Ensinnäkin jos et tunnista omaa kehoasi, tuntemuksiasi tai kehon lähettämiä viestejä, niin iso osa elämästäsi jää kokematta! Mitä enemmän tunnistat kehosi aistimukset ja osaat kuunnella niitä, sitä paremmin osaat myös esimerkiksi jarruttaa, jos flunssa uhkaa iskeä tai uupumus kolkuttaa. Huomaat ehkä myös, että jotkin ruoka-aineet tekevät olosi väsyneeksi tai eivät muuten vain sovi sinulle. Pystyt siis optimoimaan terveytesi. Mielen hyvinvointi on kehon hyvinvointia ja ehdottomasti myös toisin päin.

Kehon tietoisuuden harjoittaminen on monella tapaa kuin opettelisi uutta kieltä. Jossain vaiheessa tajuat, että eteesi avautuu täysin uusi maailma, uusi kulttuuri ja ymmärrät elämästä hieman enemmän. Et siis opettele pelkkiä sanoja ja lauseita. Kuten kieltä opetellessa, myös kehon tietoisuuden harjoittamisessa voit ymmärtää tietyt periaatteet, mutta vasta käytännössä ja toiston kautta opit. Itseasiassa kehon kuunteleminen on hyvinkin yksinkertaista.

Tässä muutama yksinkertainen harjoite, jotta pääset alkuun! Ps. Harjoitteissa ei ole vääriä vastauksia ja ne ovat puhtaasti sinua itseäsi varten.

 

1. Sulje silmäsi, jolloin kehon havaitseminen on helpompaa. Ohjaa nyt huomiosi vatsaasi. Onko se jännittynyt? Älä muuta mitään, havainnoi vain. Liikkuuko vatsasi hengityksen mukana? Tunnetko paitasi vatsan ihoa vasten? Tunnetko lämpötilan, painetta tai kipua? Ajatusten harhaileminen on varsinkin aloittelijalle väistämätöntä. Kun näin tapahtuu, ohjaa huomiosi takaisin vatsaasi. Voit käyttää havaitsemiseen niin kauan aikaa kuin haluat ja vaihtaa huomion kohdetta. Entä leukasi, kyynärpääsi, vasen kantapääsi, selkärankasi 8 nikama jne.?

Vinkki! Jos sinulla on jokin kiputila kehossasi, on erinomaisen haastavaa ohjata havainto tarkoituksella johonkin muuhun kohtaan kehoa.

 

2. Kun teet jotakin ruumiillista, tiskaat astioita, treenaat tai kannat painavia kauppakasseja, ohjaa ajatuksesi siihen, mitä kehossasi tapahtuu. Miltä maa tuntuu jalkojen alla? Tunnetko painovoiman? Minkälaista liikerataa kätesi tekevät? Mitkä lihakset tekevät työtä? Muuta sitten tekemisesi tempoa niin hitaaksi kuin pystyt ja pidä havainnointi. Huomaatko jotain tämän muutoksen johdosta?

 

3. Seiso hetki silmät kiinni ja havainnoi miltä kehossasi tuntuu. Oletko rentoutunut tai jännittynyt? Ohjautuuko ajatuksesi johonkin tiettyyn osaan kehossasi ja miksi? Voit avata silmät ja lähde ravistelemaan ensin käsiäsi, käsivarsiasi, olkapäitäsi, jalkateriä, sääriä, reisiä, lantiota, vatsaa, selkää, päätä. Ravistele nyt kaikkia näitä kohtia yhtäaikaa. Pysähdy ja sulje silmäsi. Miltä kehossasi nyt tuntuu? Tunnetko kihelmöintiä, lämpöä tai kenties jotain muuta? Mitä eroa olossasi on nyt verrattuna siihen kun aloitit?

 

4. Hurjapäille! Seuraavan kerran kun käyt suihkussa, käännä lämpötila niin kylmälle kun uskallat. Huomio miten reagoit arvottamatta sitä sen enempää. Salpautuuko henkesi, nousevatko hartiat korviin? Miltä kylmä vesi tuntuu ihollasi?

Olemme muuttaneet 1.4.

Yrityksemme toiminta muuttuu! Huhtikuusta alkaen toimimme osoitteessa Lapinlahdenkatu 8 maahantuojamme tiloissa sekä maahantuojan nimen alla. Huippukylmähoito poistuu valikoimastamme 1.4. alkaen. 

Huhtikuusta alkaen toimimme nimellä Bodypioneer - uudet sivumme ovat nyt avattu osoitteessa 

www.bodypioneer.fi

Lisätietoja:

+358407141266
tiiu.itkonen@cryo-fit.fi

Uusille sivuille